Grizzly Man

Werner Herzog on saksalaisen dokumenttielokuvan hupsu nero; loputtoman innostunut ja sympaattisen monomaaninen ohjaaja, jonka paksulla aksentilla lausuvan kertojaäänen tunnistaa mistä vain.

Usein hänen elouvistaan herää kysymys: onko aivan Herzog tosissaan? Itse hän on väittänyt haastatteluissa, ettei edes ymmärrä huumoria, mutta epäilen tuota todistusta.

Grizzly Man vuodelta 2005 on Herzogia puhtaimmillaan. Siinä on kaikki hänelle ominaiset elementit: Monomaaninen, oman pakkomielteensä määrittämä päähenkilö, epäluotettava kertoja. Kaikenlaisia erikoishenkilöitä joka puolella. Näyttämönä luonto, joka on samaan aikaan kiehtova ja tappava. Ja tietenkin kertojaäänenä Herzog itse.

Elokuva kertoo Timothy Treadwellista, miehestä joka halusi suojella harmaakarhuja. Hän piti karhuista niin paljon, että halusi olla yksi lauman jäsen. Siinä oli vai sellainen ongelma, että hän ei ollut karhu vaan ihminen. Karhut söivät Timothy Treadwellin.

Herzogin katse päähenkilöönsä on jännittävä sekoitus ihastusta ja ironiaa. Treadwellissa viehättää hänen intohimonsa ja omistautumisensa. Mutta samalla hän on lapsekas omissa fantasioissaan elävä ihminen, jolle eläimet ovat oman itsen jatketta.

Grizzly Man on luotodokumentti, joka kertoo yhtä paljon ihmisestä kuin karhuista. Herzog on käyttänyt elokuvassa Treadwellin itse kuvaamaa materiaalia, joka on paikoin aivan huimaa. Kun hän kääntää kameran itseensä, lopputulos on vähemmän mairitteleva.

Teksti: Anu Silfverberg