Control

Pitkäaikaisen musiikkivideo-ohjaajan Anton Corbijnin esikoisohjaus maalaa legendaarisen brittibändi Joy Divisionin traagisesti itsemurhaan päätyneen keulahahmon Ian Curtisin muotokuvan. Jo 70-luvulla valokuvaajan roolissa tiiviisti Joy Divisionin kanssa työskennelleenä (sekä omien sanojensa mukaan bändin uskollisena fanina) Corbijn tarjoaa harvinaisen autenttisen ja totuudenmukaisen kuvauksen enigmaattisesta Curtisista. Control ei kuitenkaan kompastu yleiseen muusikkoelämäkertojen sudenkuoppaan liiallisesta fanien nippelitietämystä hivelevien yksityiskohtien viljelystä, vaan toimii elokuvakriitikko Roger Ebertin sanojen mukaan “samanaikaisesti elämäkertaelokuvana että tarinana elämästä”. 

 

Elokuvan nimi juontaa juurensa Joy Divisionin kappaleesta She’s Lost Control, mutta viittaa samalla Curtisin kokemukseen kontrollin puutteesta. Curtisin elämä luisuu läpi hänen sormiensa; kariutuva avioliitto tulevaan leskeen Deborah Curtisiin, onneton salasuhde ja jatkuvasti pahenevat epilepsiakohtaukset ajavat Curtisin jatkuvasti syvempään ahdinkoon, joka lopulta kulminoituu traagiseen itsemurhaan. 

 

Control sai ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla, jossa se voitti Director’s Fortnight -kategoriassa parhaan eurooppalaisen elokuvan pystin. Martin Ruhen Camera d’Or -kilpailussa erityismaininnan ansainneet mustavalkokuvat lumoavat katsojan ja kuljettavat tämän suoraan 70-luvun karuun ja synkkään Joy Divisionin mukailemaan Englantiin. Elokuvan käsikirjoitus perustuu Deborah Curtisin muistelmateokseen Touching from a Distance.