The Secret Agent

Elokuvatoimittaja Kalle Kinnunen kutsui helmikuussa Skarvi-blogissaan Kleber Mendonça Filhon The Secret Agentia ”täydelliseksi elokuvaksi” ja vuosikymmenen toistaiseksi parhaaksi uutuudeksi.

Kinnusen kehuissa on perää: Mendonça Filhon 1970-luvulle, Brasilian sotilasdiktatuurin aikaan sijoittuva ohjaustyö on ilman muuta elokuvavuoden merkkitapauksia.

Pelkästään täytyy ihailla sitä, miten paljon tekijät luottavat tapahtumien keskelle tiputettavan katsojan älyyn ja keskittymiskykyyn. Rautalankaa ei väännetä. Diktatuurin kuva muodostuu mosaiikkimaisesti.

Mahtimiesten palkkaamia murhaajia pakeneva mies (Wagner Moura) saapuu Recifeen karnevaaliriehan täyttäessä kaupungin kadut. ”Marcelo”, oikealta nimeltään Armando, saa piilopaikan vasemmistolaisten toisinajattelijoiden kommuunista.

Maksimalistiseksi labyrintiksi rönsyävä elokuva on täynnä mainioita sivuosanaamoja, värikkäitä yksityiskohtia, ja niin vahvaa paikan tuntua, että hien ja tupakansavun melkein haistaa 35-millisen filmin läpi. Huumori on mustaa ja irvokastakin.

The Secret Agent sai neljä Oscar-ehdokkuutta, mukaan lukien parhaan elokuvan kategoriassa. Huippukarismaattinen Wagner Moura palkittiin pääosasta Cannesin elokuvajuhlilla ja Golden Globe -gaalassa.

Teksti: Sakri Pölönen