SU 10.9. KLO 14:30 BIO REX 1

Forever Young

1980-luvun lopulla Stella, Victor, Adèle ja Etienne suorittavat pääsykokeen Patrice Chéreaun ja Pierre Romansin luomaan kuuluisaan näyttelijäkouluun Théâtre des Amandiersissa Nanterressa. Nuorten näyttelijäopiskelijoiden elämä on täynnä keskinäistä kilpailua, intohimoa ja rakkautta. Omassa utopiassaan he ovat kuolemattomia, mutta pinnan alla kytee tragedia, joka nousee pintaan vääjäämättömästi. Les Amandiers on upea tutkielma aikuisuuteen kasvamisesta sekä emotionaalisesti että ammatillisesti.

Näyttelijänä tunnettu elokuvan ohjaaja-käsikirjoittaja Valeria Bruni-Tedeschi kuvaa Les Amandiersissa omaa opiskeluaikaansa ikonisessa École des Amandiersissa 1980-luvun puolivälissä. Vaikka elokuva kuvaa yleisemmin yhden näyttelijäsukupolven opiskeluaikaa, sen keskilöön nousee ohjaajan oma alter-ego, itsepäinen, kiihkeä ja neuroottinen Stella, jolla on valtava tarve tulla näyttelijäksi, vaikkei hän osaakaan sanallistaa miksi.

Suomalais-ranskalainen Nadia Tereszkiewicz tulkitsee ristiriitaisessa suhteessa elävää Stellaa tavalla, jossa tulevat näkyviin niin naiivit haaveet kuin pelotkin, mutta myös rohkeus ja omaehtoisuus. Ennen kaikkea Stella on suuresti elämää kokeva nuori henkilö, jonka kautta opimme ymmärtämään, kuinka näytteleminen ei ole vain esiintymistä vaan ennen kaikkea tapa ymmärtää monimutkaista ja sotkuista maailmaa, ja itseään osana sitä.

Les Amandiers -elokuvan huikea näyttelijäensemble (Liv Henneguier, Clara Bretheau, Louis Garrel) laajensi omaa käsitystäni elokuvanäyttelemisestä. Usein toistettu näkemys on, että elokuvassa näytellään pienesti ja teatterin lavalla isosti. Tässä elokuvassa näytellään todella isosti. Tunteet ovat juuri niin dramaattisia ja isosti esillä, kuten ne teatterikoulun käytävillä tahtoo olla. Ehkä tärkeämpää kuin näyttelemisen mittakaava, onkin esitettyjen tunteiden aitous. Jos näytellyistä tunteista ylipäänsä voidaan käyttää sanaa “aito”. Joka tapauksessa Les Amandiers todisti, että elokuvassakin voidaan näytellä hyvin suuresti, kunhan se ei ole falskia. Ja toisaalta falskiudelta ei pelasta, vaikka näyteltäisiin kuinka pienesti.

Teksti: Juho Kuosmanen

Draama / 126 min / Ranska, 2022
Ikäraja 12
Kielet: ranska 
Tekstitys: suomi

Ohjaus: Valeria Bruni-Tedeschi
Käsikirjoitus: Valeria Bruni-Tedeschi, Noemie Lvovsky, Agnes de Sacy
Pääosissa: Nadia Tereszkiewicz, Louis Garrel, Sofiane Bennacer, Micha Lescot