PE 9.9. klo 21 TYÖVÄENTALO

Beggars of Life

Kinojuhlien vuoden 2022 teemat, Amerikka ja kiertolaisuus, kiteytyvät tässä 1920-luvun lopun maailmanluokan lamavuosien, Great Depressionin, tunnelmia ennakoivassa mykkäkauden junaelokuvassa. Beggars of Life on kuvaus eräiden kulkureiden pakomatkasta junassa, jossa matkustamista seurataan erityisesti mieheksi naamioituneen Nancyn kokeman seksuaalisen väkivallan uhan kautta. Paitsi hobo-folkloren kuvaus, mykkäkauden lopun mestariteos on myös sentimentaalinen rakkaustarina, jossa rakkauden edessä polvistuu paatuneinkin, kaiken kokenut maankiertäjä Oklahoma Red.

Elokuva perustuu löyhästi kirjoittavan nyrkkeilijän ja kulkurin Jim Tullyn omaelämäkerralliseen romaaniin Beggars of Life, joka julkaistiin vuonna 1924. Romaani kertoo kovasta elämästä raiteilla 1890–1900-lukujen laskusuhdanteen aikoihin. Tully oli tunnettu 1920-luvun Hollywoodin kauhukakarana, ja Beggars of Lifen näyttelijäkaarti ja kuvausryhmä oli vähintään yhtä värikäs kuin Tullyn persoona. Tarinan mukaan elokuvan 17 päivää kestäneet kuvaukset pienessä kalifornialaiskylässä Jacumbassa lähellä Meksikon rajaa olivat täynnä hengenvaarallisia stunt-suorituksia, kovaa ryypiskelyä ja lukuisia tappeluita. Sivurooleihin oli valittu elokuvan jälkeen maailmanmaineeseen nousseen Louise Brooksin sanoin ”mellakoivia kulkureita ja hylkiöitä, jotka rahoittivat juopottelunsa työskentelemällä ekstraajina elokuvatuotannoissa.”

Beggars of Life on mykkäelokuvakauden viimeisiä teoksia. Vuonna 1928 kuvattu elokuva on kuin itse matka, jolle lukemattomat miehet, naiset ja perheet joutuivat aivan nurkan takana häämöttävän suuren 1930-luvun laman aikana matkustaessaan lainsuojattomasti työn ja leivän perässä. Hoboista, eli siirtotyöläisistä tai kulkureista tuli osa amerikkalaista kansanperinnettä.

Junissa matkustus oli alkanut Yhdysvalloissa jo sisällissodan jälkeen 1860-luvulla, jolloin palveluksesta vapautuneet veteraanit palasivat kotiin tavarajunien kyydissä. 1900-luvun alussa siirtotyöläisiä ja kulkureita arveltiin olevan maassa jo yli puoli miljoonaa. Lama-aikana määrä kasvoi radikaalisti, sillä vailla työtä ja tulevaisuudennäkymiä moni hyppäsi junaan etsimään parempaa tulevaisuutta siitä huolimatta, että elämä kulkurina oli vaarallista. Sitä se oli etenkin naisille, kuten Beggars of Life korostaa, mutta myös miehille, sillä junasta hyppäämiseen liittyi aina uhka raajan katkaisemisesta tai vaunujen väliin litistymisestä. Vaikka Beggars of Life on rakkaudenylistys, on se myös kaunistelematon kuvaus junaelämän uhkista.

”It’s raining hobos” on yksi elokuvan mieleenpainuvimpia repliikkejä, joka lausutaan kun liikkuva juna alkaa täyttyä kattoikkunoista hyppivistä kulkureista. Hobo-termin etymologia on epäselvä, mutta se on ollut yleisessä käytössä 1890-luvulta lähtien Kaliforniassa, josta se levisi koko Amerikkaan.

Tutkijat ovat esittäneet arvauksia sen alkuperästä, joista yksi on ”hoe-boy” (kuokka-poika), sillä hobot – erotuksena junapummeista ja kodittomista – olivat halukkaita paitsi matkustamaan junissa, myös tekemään työtä leipänsä eteen.

On esitetty, että termi ”hobo” saattaa juontua myös tavasta, jolla junissa matkustavia tervehdittiin (”Ho, beau!”). Se voisi tulla myös sanoista ”homeward bound” (kotia kohti kulkeva) tai ”homeless boy” (koditon poika).

Toisen maailmansodan lopulla junat alkoivat siirtyä höyryvetureista diesel-käyttöisiin, jolloin tavarajunissa matkustaminen muuttui entistä vaikeammaksi. Sodanjälkeisen hyvinvoinnin kanssa yhdessä kehitys johti kulkureiden määrän radikaaliin vähenemiseen.

Teksti: Laura Airola

Kiitämme Keski-Pohjanmaan konservatoriota pianon lainasta.

osta liput

Mykkäelokuvan live-säestää Ykspihlajan Kino-orkesteri.

Draama / 74 min / Yhdysvallat, 1928
Ikäraja 7
Tekstitys:
englanti 

Ohjaus: William A. Wellman
Käsikirjoitus: Jim Tully, Maxwell Anderson
Pääosissa: Wallace Beery, Louise Brooks, Richard Arlen
Kuvaus: Henry W. Gerrard
Leikkaus: Alyson Shaffer
Tuotanto: Jesse L. Lasky, Adolph Zukor