Susanna Helke vieraaksi Kinojuhlille – American Vagabond lauantaina Bio Rexissä

Kuka suomalainen ohjaaja on tehnyt USA:ssa englanninkielisen kokoillan elokuvan, joka istuu täydellisesti Kinojuhlien kiertolaisuus-teemaan?

Hän on dokumentaristi ja Aalto-yliopiston professori Susanne Helke ja elokuva on vuonna 2013 valmistunut American Vagabond, joka sai ensi-iltansa Chicagon elokuvajuhlilla.

Helke yhdistää elokuvissaan vahvoja yhteiskunnallisia teemoja ja poeettista kerrontaa. Yhdessä Virpi Suutarin kanssa ohjattu Joutilaat (2001) kertoi työttömistä nuorista kainuulaismiehistä, American Vagabond kodittomista queer-nuorista San Franciscossa, ja Armotonta menoa – hoivatyön lauluja (2022) hoivatyön yksityistämisen seurauksista Suomessa.

Helke on luonut kaikille näille elokuville rohkean ja vahvasti sisältöä tukevan muodon. Hänellä on harvinainen taito leikitellä elokuvan kielellä ja saada se korostamaan teeman absurdiutta, vakavuutta tai huumoria. Helken teoksia on esitetty ja palkittu mm. Locarnon elokuvajuhlilla, Amsterdamin dokumentti-elokuvajuhlilla ja Jussi-gaalassa.

Helken tutkimustyön alku oli väitöskirja Nanookin jälki (2006), jossa dokumentin ja fiktion rajapinnalla usein työskentelevä Helke muun muassa todentaa, että Robert Flahertyn dokumentaarisen lajin klassikko Nanook, pakkasen poika (1922) on dramatisoitu, täsmällisin kompositioin ja myyttisen kertomuksen varaan rakennettu näytelty dokumentaari. Dokumenttielokuvatkin ovat aina tietoisia rakennelmia.